Uusin projekti on ollut tätini ensimmäisen oman pyörän entisöiminen, eli vuoden 1971 Jopon. Muistan että pyörä on ollut kultaisenkeltainen kun itse olen ollut lapsi ja että se silloin myös vielä oli kaikkien käytössä. Nyt se on tosin varmasti viimeiset 15 vuotta vaan seissyt käyttämättömänä vanhempieni navetassa, joten päätin että nyt olisi sen aika taas loistaa. Tässä kuva pyörästä ennen projektin alkua:
Äitini avustuksella kuljetin pyörän appiehdokkaitteni autotalliin ja jo heti samana iltana aloin purkamaan sitä osiin omineni. Totesin kuitenkin etteivät taitoni eivätkä voimani riittäneet saamaan kaikkia kiinniruostuneita ruuveja auki, joten jouduin pyytämään appiukkoehdokkaani avuksi. Kokeilimme kaikkia mahdollisia konsteja, mutta suorapääruuvit olivat ruostuneet niin kovasti kiinni että niiden päät oli pakko halkaista keskeltä ja lyödä poikki.
Selailemalla Googlen kuvahakua löytyi jo laitettu vanha Jopo, joka osui silmääni. Tällaisen minä haluan!
Tutkin netistä eri tapoja maalata pyörä ja totesin että helpoiten pääsisin spraymaalaamalla sen. Tässä vaiheessa tuli kuitenkin vastaan sellainen ongelma että koska halusin maalata pyörän mintunvihreäksi, valmista purkkia ei ainakaan netistä löytynyt. Soitin siis kaverilleni, joka maalaa jonkin verran autoja ja hän suositteli Loviisan Autovaraosaa, jossa he pystyvät sekoittamaan värin spraypurkkiin. Menin sinne ja olin erittäin tyytyväinen palveluun ja värinsekoittamiseen (kävimme jopa pihalla katsastamassa sävyä auringonvalossa), vaikka myyjä itse ei pitänyt väristä ollenkaan! Sieltä ostin sen purkin ja tavallisen valkoisen spraymaalin ja hintaa tuli yhteensä 25€. Rajamarketista hain valkoista ruosteenestomaalia ja kiiltävää lakkaa ja yhteishinnaksi taisi tulla n. 12€.
Vielä piti käydä paikallisella konehuollolla, Kone Ollilla, tilaamassa pyörään uudet kahvat, pyörät, sisäkumit ja satulan. Vanhassa satulassa ei ollut mitään muuta vikaa kuin väri, mutta halusin siitä mustan, niin olin sitä mieltä että pehmeämmän saa uutena.
Sitten alkoi hiekkapuhaltaminen. Yllättävän helppoa hommaa, vaikka ihan uutta minulle. Vanha kone ei tosin ollut ollut käytössä pitkään aikaan, joten alussa se meni koko ajan tukkoon. Aikaa ja hermoja säästämättä sain kuin sainkin homman kuitenkin loppujen lopuksi hoidettua.
Sen jälkeen olikin aika alkaa maalata rungon osia.
Kun osat oli maalattu ja lakattu. Alkoi tangon ja muiden osien kiillotus. Voin kertoa että Autosolin kromitahna on hyvää tavaraa, mutta kiillotus on hidasta ja raskasta touhua!
Mintunvihreä spray loppui kesken kun vanteet piti maalata, joten sitä oli pakko hakea lisää. Tällä kertaa hain sitä Peten Maalaamosta, Haminasta. Oikean värin sekoittaminen oli tosin hieman hankalaa kun edelliseen väripurkkiin oli unohtunut laittaa koodit, mutta onnistuimme kuitenkin saamaan täysin saman värin sekoitettua ja kylkeen saatiin nyt myös koodi.
Väri hieman kupli joistain kohtia, mutta en antanut sen haitata ja katsotaan ajan mittaan tapahtuuko mitään.
Kun osat oli maalattu ja maali sekä lakka kuivunut, ruvettiin kasaamaan pyörää uudelleen. Oikeastaan kaikki ruuvit ja mutterit jouduttiin vaihtamaan, koska vanhat oli joko meneet poikki tai läpiruostuneita. Hieman haastellinen oli muutenkin tämä vaihe, joten itse en oikestaan pystynyt osallistumaan hirveästi.
Kaikista hankalin homma näytti olevan sisäkumien ja pyörien laitto vanteille. Yhden sisäkumin saimme aika lahjakkaasti rikottua monesta kohtaa, joten jouduin soittamaan osien paikallismyyjälle että olisiko hänellä varalla toinen. Tässä vaiheessa täytyy kehua erittäin hyvää palvelua, koska hän lähti itse tuomaan uutta meille paikan päälle!
Kaikki sitten yhdessä kasasimme pyörää ja kukaan ei malttanut lähteä tallista pois ennenkun sai nähdä koeajon.
Vähän jouduin korjausmaalausta suorittamaan pensselillä ja uusi lakka jouduttiin vetämään pintaan, mutta tässä olisi nyt valmis pyörä!
Korin tuunasin siihen vanhasta ostoskorista, jonka spraymaalasin valkosella ja pistin nippusiteillä kiinni runkoon.
