Viime käväänä halusin tehdä meidän olkkariin uuden pöydän kun olin suunnittelemassa muuttoa miehen asuntoon. Olen aina ihaillut ”lava”pöytiä ja ajattelin että meidänkin asuntoon voisi sellaisen tehdä ja tulevien appivanhempien tallissa minun on hyvä puuhata kaikenlaista.
Projekti alkoi siiitä kun löydettiin eurolavoja oman maan ojasta, jotka oli jostain syystä sinne heitetty. Anoppiehdokkaan kanssa sitten pestiin ne kunnolla painepesurilla ja annettiin niitten kuivua pari päivää, jonka jälkeen ne hiottiin sekä hiomakoneella että käsin.
Lavoja oli neljä, mutta tähän työhön niistä käytettiin vain kaksi. Kaksi on siis vielä säästössä tulevaisuutta ajatellen ;)
Pöydän väriksi olin päättänyt valkoisen. Halusin kuitenkin että tekstit, naulat ym. puun pinnan epätasaisuudet saisivat jäädä näkyviin, joten tutkin Googlesta tietoa ja juttelin rautakaupan myyjän kanssa ja päädyin tärpättipohjaiseen sävytettyyn lakkaan. Tärpättipohjaiseen ainoastaan sen takia etten vielä ollut 100% varma siitä ettei pöytä tulisi ulkokäyttöön.
Tässä vaiheessa voin kertoa muille, jotka tekevät tämän saman valinnan, että vanhat eurolavat imevät tätä lakkaa aivat tajuttomasti ja näitä litran purkkeja meni yhteensä kolme, joten suosittelen suoraan ostamaan sen kolmen litran purkin. Maalikerroksia tuli yhteensä kolme ja joihinkin kohtiin jopa neljä.
Renkaat (joissa myös stopperit) on ostettu rajamarketista. Ensin minua häiritsi niissä punainen väri, mutta totesin että ne olivat kuitenkin halvat (n. 4€/kpl muistaakseni) ja sitäpaitsi ne eivät näkyisi kuitenkaan.
Sitten oli tarkoitus kasata itse pöytä. Koska halusin että lavojen väliin mahtuisi tavaraa kuten esim. lehtiä, koreja ym. niin appiukkoehdokas teki minulle välipalikat vanhasta puusta sinne väliin.
Kasausvaiheessa todettiin että pöydästä tulisi meidän olkkariin aivan liian iso, joten miehet sahasivat yhden lavavälin pois. Tästä johtuen sain siis taas ryhtyä maalaushommiin, mutta nämä asiathan kuuluvat tällaisten projktien luonteeseen.
Kun pöytä oli kasattu ja maalattu, mietin vielä keskirivien poistoa, mutten loppujen lopuksi enää halunnut lähteä repimään niitä pois, joten ne jätettiin. Aluksi olimme myös miettineet lasilevyn hankkimista pöytään, mutta olimme molemmat lopuksi samaa mieltä siitä, ettei sitä tarvita.
Näin puolen vuoden käytön jälkeen voin sanoa että on ollut käytännöllinen pöytä. Edelleen nuo keskirivit häiritsevät hieman silmää, mutta toisaalta ne luovat myös persoonallisuutta pöydälle.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti